Jussi Eskelinen: Pienistä voitoista isoihin uudistuksiin – oppeja muutosjohtamisesta Verkkiksellä

Lähes jokaisella organisaatiolla on halu ja suunnitelma kasvaa ja uudistua, mutta miksi se ei onnistu? Ehkä siksi, että kasvu syntyy harvoin suunnitelmista. Se syntyy siitä, että kasvun tekeminen priorisoidaan ja muutos skaalataan uudeksi tavaksi toimia.

Moi! Olen Jussi ja ollut verkkisläinen keväästä 2022. Tulin Verkkokauppa.comille kaupallistamaan lisäarvopalveluita, jotka tekevät tuotteiden ostamisesta ja käyttöönotosta sujuvaa. Tuolloin ajattelin, että laadukas suunnittelu takaisi onnistumisen. Kiinnitin vähemmän huomiota siihen, mitä ihmiset konkreettisesti tekevät ja ajattelevat päivittäin. Tänään näkökulmani on kuitenkin muuttunut. Toki eri osa-alueiden suunnitelmien tulee olla riittävän kattavia ja johdettuja yhtiön strategiasta, mutta loppupeleissä vain toteutus takaa onnistumisen.

Tässä tekstissä jaan konkreettisia esimerkkejä muutoksen johtamisesta Verkkiksellä osana palveluiden- ja kansainvälisen myynnin kasvua. Jaan kokemukseni siitä, miten muutosjohtamisen keinoin kasvuhankkeet eivät jää suunnitelmien tasolle, vaan kääntyvät toiminnaksi ja lopulta ihmisten päivittäiseen tekemiseen. Esittelen myös käyttämämme kolmen vaiheen mallin sekä kolme vinkkiäni muutoksen johtamiseen, jotka voivat sopia sovellettavaksi myös muissa ympäristöissä. Lopuksi reflektoin muutosjohtajan roolia onnistuneessa uudistumisessa. Tavoitteeni on tarjota sinulle ajatuksia ja työkaluja, joita voit soveltaa oman organisaatiosi kasvun ja uudistumisen tueksi. Mukavia lukuhetkiä!

Verkkokauppa.com muutoksen mahdollistajana

Verkkis on paikka, jossa saa tilaa ja luottamusta kehittää toimintaa. Siksi on ilo nostaa esiin muutamia kohokohtia, joita olemme viime vuosina saavuttaneet palveluiden ja kansainvälistymisen saralla:

Samalla ajat ovat olleet erikoiskaupalle ja myös Verkkikselle haastavat. Muutokset ovatkin olleet tämän myötä paitsi mahdollisia, myös välttämättömiä. Yhtiö uudisti strategiansa ja kävi läpi kahdet muutosneuvottelut. Siitä huolimatta ja osin juuri siksi olemme pystyneet viemään laajan määrän uudistuksia asiakkaille ja käytäntöön.

Kolmen vaiheen malli onnistuneen muutoksen johtamiseen

Missä tahansa ympäristössä tarpeellisetkin ja perustellut muutokset kaatuvat helposti. Haasteita voi olla esimerkiksi alun innostuksen lopahtaminen, heikko toteutus suunnitteluvaiheen jälkeen, tai se, että uudistukset jäävät pienikokoisiksi pysyviksi poikkeuksiksi arjessa. Näiden esteiden ohittamiseksi olemme soveltaneet kansainvälistymisen ja palveluliiketoiminnan kehityksen vaatimissa muutoksissa yksinkertaista, mutta tehokasta kolmen vaiheen mallia:

  1. Nyky- ja tavoitetilan kartoitus, muutostarpeiden analyysi ja viestintä.
  2. Toimeenpano vaiheittain, alkaen pienistä ja nopeista askelista kohti suurempia muutoksia, jossa momentumin rakentaminen tehdään näkyvillä voitoilla.
  3. Vakiointi ja skaalaus, jossa uudet toimintamallit tuodaan osaksi arkea mittaamisen ja jatkuvan parantamisen avulla.

Mallin yksinkertaisuus tuo selkeyttä ja nopeutta. Tämän lisäksi suoraviivainen lähestyminen auttaa rytmittämään esimerkiksi toimintojen muutokset yhtiön laajempaan strategiseen kehitykseen.

Miten lanseeraukset, uudistukset ja kansainvälistyminen tehtiin?

Yksi näkyvimmistä palvelulanseerauksistamme on ollut Tunnin toimitukset. Ajatus salaman nopeista kotiinkuljetuksista oli kirkastettu nopeasti kesällä 2022, mutta aloitimme kuitenkin skaalaamalla saman päivän toimituksia. Tähän meillä oli jo kyvykkyydet valmiina, mutta kasvu oli pysähdyksissä. Ensimmäisenä konkreettisena muutoksena optimoimme asiakaspolkua tuomalla toimitusaikalupauksen tuotesivuille. Tämä vahvisti laajemman kysynnän – toimitusvolyymit kasvoivat nopeasti ja loivat momentumin, jonka pohjalta pilotoimme Tunnin toimitusta kevyellä mallilla yhdessä Woltin kanssa alkuvuodesta 2023. Mittasimme suorituskykyä ja asiakaskokemusta, ja pilotin tulosten jälkeen palvelu skaalattiin osaksi pysyvää tarjontaa samana keväänä. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten nopeat, näkyvät ja pienet voitot luovat energiaa, tuovat organisaation mukaan ja raivaavat tietä laajamittaisille uudistuksille, joihin myös nopeimmat kotiinkuljetukset lukeutuvat.

Toinen esimerkki liittyy asiakaspalvelun ja huollon uudistamiseen. Asetimme kunnianhimoiset tavoitteet huollon läpimenoajalle sekä asiakaspalvelun automaatiolle. Prosesseja, teknologiaa ja rooleja uudistettiin, ja rakensimme mittariston läpimenoajoista aina laajaan asiointikokemuksen seurantaan. Uudistusten vuoksi huollon käsittelyaika on jo puolitettu. Samalla nostimme myös asiakaspalvelun automaation tason yli 60 %:iin skaalaamalla automaatiota palvelukanavissa. Muutos on merkittävä kaikkien jälkimarkkinoinnin ja asiakaspalvelun piirissä työskentelevien henkilöiden arjessa. Tämä on vaatinut pitkäjänteistä vakiointia ja jatkuvaa parantamista, jossa tiimien johtajien läsnäolo on ollut erityisen tärkeää, jotta uudet toimintamallit juurtuvat aidosti arkeen.

Kolmas kokonaisuus, jonka käynnistyminen on ollut mahdollista monien verkkisläisten ansiosta, on kansainvälinen kasvumme. Käynnistimme työn analysoimalla liiketoimintamallin nyky- ja tavoitetilan, tunnistimme kriittiset aukot ja laadimme tiekartan niiden paikkaamiseksi. Samalla teimme jo sarjan kiireellisiä toimenpiteitä, joiden kautta kansainvälinen kauppa tasoitettiin ja kannattavuus parani nopeasti. Mukaan otettiin laajasti eri avainhenkilöitä ja tiimiä, ja työ eteni vaiheittain: ensin nykyisten kumppanuuksien kautta, ja myöhemmin lanseeraten näkyvästi Ruotsin Amazonissa. Tämän myötä kansainvälinen kauppa kasvaa nyt yli 40 % vuosivauhdilla, ja olemme luoneet toimintamallin, joka mahdollistaa jatkon uusilla markkinoilla kumppanuuksien kautta. Tämä on ollut merkittävä muutos Verkkikselle, joka on läpi historian tottunut tekemään kauppaa oman kanavan läpi pääosin Suomessa.

Yhteistyö Woltin kanssa on ollut tärkeässä osassa yhden näkyvimmän palvelulanseerauksen, Tunnin toimituksen, onnistumisessa.

Kolme vinkkiäni muutoksen johtamiseen

  1. Osallista laajasti, mutta kanna vastuu toimeenpanon käynnistyksestä ja alun riskeistä. Tee se aloittamalla pienistä, matalan riskin toimenpiteistä, ja laita muutos liikkeelle. Poista siis epäonnistumisen mahdollisuus ottamalla se itse.
  2. Rakenna momentumia onnistumisilla. Näkyvät tulokset avaavat ovia isommille muutoksille. Ota askel taakse ja anna asiantuntijoille tilaa tuoda iso muutos maaliin.
  3. Systematisoi ja mittaroi. Käytä omaa aikaasi analytiikan parissa mahdollisimman paljon ja auta tiimiä pysymään oikeassa suunnassa. Tee toimivasta mallista uusi normaali – ja juhli pieniäkin voittoja.

Toimivat tiimit ja huippuosaajat tekevät merkitykselliset muutokset

Muutosjohtajan työ muuttuu merkittävästi uudistumisen aikana jokaisessa hankkeessa, erityisesti käynnistysvaiheen jälkeen. Rooli kehittyy käynnistäjästä kannustajaksi, joka tarpeen mukaan poistaa tiimiltä esteitä, etsii paikkoja juhlia onnistumisia ja vähentää turhaa epäonnistumisen pelkoa. Samalla on kuitenkin pystyttävä käymään äärirehellistä, välitöntä ja vilpitöntä vuoropuhelua myös haasteista ja siitä, jos jokin asia ei etene tavoiteltuun suuntaan.

On kuitenkin harhaa ajatella, että muutos olisi johtajan tekemä. Ajatus siitä, että minä tai kukaan muukaan johtaja olisi oikeiden vastausten avulla tuonut homman maaliin, on hullunkurinen. Yksin tehtyä muutosta ei ole olemassa. Yhdessä huippuasiantuntijat ja tiimit sen sijaan voivat saada aikaan jotakin sellaista, joka kääntää suunnan parempaan, jopa koko yhtiötasolla.

Olen silti usein tilanteessa, jossa saan ottaa vastaan kehuja tiimini puolesta. Osin tästä syystä pääsin myös jakamaan ajatuksiani tähän kirjoitukseen. Kehuja oli joskus vaikeakin ottaa vastaan, mutta nykyään sanon: “Kiitos, vien tämän tiimille, tämä merkitsee paljon”. Ja aina tilaisuuden tullen pysähdymme juhlimaan onnistumisia yhdessä.

Kirjoittajasta

Jussi Eskelinen toimii New Markets and Services Director tehtävässä, jossa hänen vastuullaan on Verkkiksen kansainvälinen kauppa ja palvelut osana myynnin organisaatiota. Rooliin kuuluu vastuualueen strategian toteuttaminen ja liiketoiminnan kehittäminen sekä tulosvastuu toiminnoista. Jussin työ pitää sisällään paljon muutoksen johtamista kohti kasvua ja uudistumista. Strategian toteutus vaatii sekä kasvun asenteen vahvistamista haasteista huolimatta, uusien markkina-avauksien onnistumista, että aiempien toimintamallien uudistamista tehokkaammiksi. Samalla Jussi varmistaa yhdessä tiiminsä kanssa toimintojen kaupallisen ja operatiivisen onnistumisen.

Mitä nuoret todella ajattelevat työelämästä? Verkkiksen kesätyökyselyssä korostuu oppimisen ja työyhteisön merkitys

Muistatko ensimmäisen kesätyösi? Entä muistatko vielä, mitä opit sen aikana? Kesätyö on monelle nuorelle usein ensimmäinen kosketus työelämään, ja samalla paikka oppia, kasvaa ja löytää oma rooli osana yhteisöä.

Me Verkkiksellä tarjoamme joka kesä kymmenille nuorille kesätyömahdollisuuksia ja tunnistamme oman tärkeän vastuumme kesätyönantajana. Kesällä 2025 toteutimme ensimmäistä kertaa oman kyselyn kesätyöntekijöillemme, jonka avulla halusimme ymmärtää entistä paremmin, millaisena nuoret kokevat kesätyön. Mikä tekee työstä mielekästä? Miltä tuntuu tulla osaksi työyhteisöä? Ja ennen kaikkea: mitä voimme oppia ja kehittää?

Työelämä nuoren silmin 

Moni nuori toivoo työltä paljon enemmän kuin kohtuullista korvausta käyttämästään ajasta. Työltä toivotaan merkityksellisyyttä, arvojen mukaisuutta ja mahdollisuutta olla oma itsensä. Työn ei tarvitse olla täydellistä, mutta sen toivotaan tuntuvan oikealta. Tämä käy ilmi myös Nuorten ajatuksia työelämästä -raportista, jossa nuoret kertovat toivovansa työtä, jolla on vaikutusta ja jossa voi kasvaa ihmisenä.

Oma kesätyökyselymme tukee tätä tulosta: vastaajat kertoivat avoimissa kommenteissa muun muassa kokeneensa oppimisen iloa, saaneensa vastuuta ja päässeensä osaksi tiimiä, jossa jokaisen panos huomataan. Muun muassa näin kuvasi kokemustaan yksi kesätyökyselyymme vastanneista:

“Tuntuu että olen päässyt haastamaan itseäni ja oppimaan paljon lisää myynnistä ja asiakaspalvelusta. Olen ollut tervetullut osaksi Verkkiksen yhteisöä.”

Nuoret toivovatkin työelämältä yhä enemmän mahdollisuuksia kasvaa ja vaikuttaa. Esimerkiksi jo mainitun Nuorten ajatuksia työelämästä -raportin mukaan nuoret haluavat työskennellä ihmisläheisissä ammateissa, saada palautetta ja kehittää osaamistaan. Meillä Verkkiksellä – kuten monilla muillakin kaupan alan toimijoilla – on hyvät mahdollisuudet vastata näihin odotuksiin.

Oppiminen ja kasvu keskiössä

Voimme lisätä nuorten kokemusta mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuksia oppia eri työalueita, tekemällä asiakastyöstä vaihtelevaa ja vahvistamalla palautekulttuuria. Myös kyselyiden kautta annetut kehitysideat ovat tärkeä keino vaikuttaa koko yrityksen toimintaan.

Oman kesätyökyselymme mukaan 94 % vastaajista koki oppineensa uusia taitoja kesän aikana, ja 74 % koki vahvasti voineensa vaikuttaa omaan työhönsä. Nämä luvut kertovat siitä, että olemme oikealla tiellä, mutta ne myös muistuttavat, että kehitettävää riittää aina. Kyselyssä nousi esimerkiksi esiin toive entistä vaihtelevammista työtehtävistä, mutta samaan aikaan tutkimuksissa näkyy selvästi, että osa nuorista pelkää työn kuormittavuutta jo etukäteen: Taloustutkimuksen toteuttaman Tulevaisuusraportin mukaan jo 37 % nuorista pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa.

Verkkokauppa.comin Talent Development Leadina toimiva Marika Öfversten näkee kesätyön tärkeänä mahdollisuutena vastata näihin odotuksiin ja huoliin:

”Työn kuormittavuudesta on tärkeää käydä vuoropuhelua jo rekrytointivaiheessa tai aivan viimeistään perehdytyksessä. Esimerkiksi myymälöissämme Sales Specialistin rooli on nykyään hyvin monipuolinen – se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää osaamista monella eri osa-alueella, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että työn eri osat eivät kuormita liikaa. Meillä keskustelu työn kuormitustekijöistä onkin olennainen osa perehdytysprosessia. Lisäksi tarvitaan selkeitä tehtävänkuvia ja toimivaa vuorovaikutusta.”

Mitä voimme oppia?

Kesätyö voi olla nuorelle ensimmäinen kokemus siitä, miltä tuntuu olla osa työelämää. Siksi jokaisella kohtaamisella, hakukokemuksella, suunnitellulla perehdytyspolulla ja annetulla palautteella on merkitystä. Ne voivat joko vahvistaa nuoren uskoa itseensä tai heikentää sitä.

Meillä Verkkiksellä kesätyökyselyn tuloksia käytetään kehittämistyön tukena. Toivomme, että jakamalla kesätyöntekijöidemme kokemuksia voimme auttaa myös muita luomaan entistä parempia kesätyöpaikkoja.

Artikkelin on kirjoittanut Verkkiksen HR-asiantuntija Petra Röppänen, jolle uusien urapolkujen mahdollistaminen, merkityksellinen työ ja jatkuvan oppimisen edistäminen ovat sydämen asioita.

Susanna Hursti: Toimiva työyhteisö on sanojensa mittainen – teot puhuvat puolestaan ja arvostus osoitetaan 

Verkkiksen Oulun myymäläpäällikkö Susanna Hursti avaa tässä kirjoituksessa toimivan työyhteisön taustoja. Susannan jutusta selviää, mitkä ovat luottamuksellisen työyhteisön tärkeimmät ainesosat, ja mihin perustuu Oulun myymälämme työntekijöiden raudanluja yhteishenki, jota tullaan kauempaakin ihmettelemään. Päästetään Susanna kertomaan heidän tarinansa:

Moikka! Olen Susanna, kahden lapsen äiti ja intohimoni ovat hevoset. Toinen lapsistani on jo aikuinen, toinen aloittaa syksyllä viidennen luokan. Ratsastusta olen harrastanut lähes 40 vuoden ajan, uusin viidenkympin villitykseni on lenkkeily. 

Aloitin Oulun Verkkokauppa.comin myymäläpäällikkönä seitsemän vuotta sitten, kiitos erään headhunterin. Aluksi vastasin hänelle, etten ole kiinnostunut paikasta, mutta hän sai puhuttua minut haastatteluun ja loppu onkin historiaa. Päivääkään en ole työnvaihtoa katunut, Verkkis on paras työpaikka missä olen työskennellyt. <3 Minulla on pitkä kokemus esihenkilötyöstä eri yrityksissä, ja viimeiset 20 vuotta olen toiminut esihenkilönä eri vähittäiskaupoissa. Oulun Verkkiksessä meitä on töissä joukko upeita ja taitavia kaupan alan ammattilaisia. 

Miten rakentaa toimiva työyhteisö? 

Minulle on ollut aina sydämen asia toimiva työyhteisö, jossa osallistan työntekijöitä mahdollisimman paljon. Tai ehkä näin ei ollut ihan esihenkilötyöni alkuaikoina, sillä silloin saatoin olla hyvinkin halki poikki pinoon -tyyppi. Esihenkilövuosieni aikana johtamistyylini on kuitenkin hioutunut koko ajan valmentavammaksi, sillä olen huomannut, että tämä tapa kantaa paljon paremmin hedelmää. Annan paljon vapautta työskentelytapoihin ja myös paljon vastuuta, mutta olen aina läsnä ja autan tarvittaessa. En ole niskassa hengittämässä, sillä se tuskin motivoisi ketään. Samaa johtamistyyliä vetämäni esihenkilötiimi noudattaa omien työntekijöidensä kanssa. 

Monelle työntekijälle on tärkeää saada vaikuttaa sekä omaan työhönsä että työnteon tapoihinsa, sillä se luonnollisesti lisää motivaatiota, tekee työskentelystä omannäköistä ja mielekästä. Vähintään yhtä tärkeää on kokemus kohdatuksi tulemisesta: se että viestitään selkeästi ja oikea-aikaisesti, annetaan säännöllisesti palautetta, pidetään 1to1-keskusteluja ja pysähdytään aidosti kysymään, että hei, mitä sinulle kuuluu. Tämä kaikki on välittämistä, toisen läsnäolon arvostamista ja nähdyksi tulemista. Kun työntekijät voivat työssään hyvin, näkyy se myös positiivisesti yrityksen luvuissa – samoin sitoutumisena yritykseen.

Minun esihenkilötiimini koostuu hyvin erilaisista persoonista, joten heidän vahvuutensa ja tapansa työskennellä ovat myös erilaisia. Mielestäni parhaiten toimiva tiimi koostuu nimenomaan erilaisista tyypeistä, jotka tuovat oman osaamisensa ja näkökulmansa rikastuttamaan keskusteluja, ideointia sekä päätöksentekoa. Tärkeintä on, että suunta ja päämäärä ovat kaikilla samat, mutta sinne pääsemiseksi jokaista tulee johtaa juuri hänelle sopivalla tavalla – me olemme erilaisilla elämänkokemuksilla, näkemyksillä ja vahvuuksilla varustettuja yksilöitä, ja juuri tätä ainutlaatuisuutta pitää johtamisessa kuunnella ja vaalia. 

Vuoden tiiminäkin palkittu Oulun myymälän porukka on täyttä rautaa – selitys tälle löytyy vahvasta me-hengestä ja luottamuksesta.

Vuoden tiiminäkin palkittu Oulun myymälän porukka on täyttä rautaa – selitys tälle löytyy vahvasta me-hengestä ja luottamuksesta.

Vastuuta on uskallettava antaa, jotta voidaan yhdessä onnistua 

Oulun Verkkiksen ylpeys on vahva me-henki. Meillä kaikki ovat tasa-arvoisia, kukaan ei ole ylempänä toista. Me vain teemme vähän erilaisia tehtäviä vahvuuksiemme mukaan, mutta sama päämäärä mielessä. Jokainen kohtelee toisia niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Autetaan, tuetaan, kannustetaan – ja nauretaan! Meillä huumori lentää ja se jos mikä yhdistää! Olla siis ihminen ihmiselle, ei se sen vaikeampaa ole. 

Oulun myymälä ei ole minun ”laivani”, se on meidän Oulun verkkisläisten yhteinen taidonnäyte. Jos kuvittelisin vastaavani tästä purresta yksin, ajaisimme hetkessä karille. Ja siinähän se koko homman juju piileekin: vastuuta on uskallettava antaa, jotta voidaan yhdessä onnistua. 

Jutun alussa totesin, että Verkkis on ollut paras työpaikka missä olen työskennellyt. Pysähdyin miettimään mistä se johtuu, ja sanoisin että painavin syy on huippu työporukka, oman esihenkilöni, kollegoideni ja tiimini tuki. Minulla on vapaus tehdä työtäni omalla tavallani, tietenkin strategiaa, arvoja, johtamisen kulmakiviä ja konsepteja noudattaen. Jokainen saa olla meillä oma itsensä ja jokaisen työpanosta arvostetaan.  

Tähän loppuun annan vielä omat vinkkini, millä keinoilla lisäät luottamusta työyhteisössä:

  1. Älä oleta vaan kysy ja kuuntele 
  1. Kohtaa toinen sellaisena kuin hän on 
  1. Kohtele kaikkia tasavertaisesti ja puutu epäkohtiin ajoissa 
  1. Ole läsnä ja käytettävissä – varsinkin kiireen keskellä 
  1. Kysy mitä toiselle kuuluu ja myötäelä tilanteen mukaan 
  1. Muista antaa palautetta oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa, olitpa sitten kollega tai esihenkilö 
  1. Pidä lupauksista ja sovituista asioista kiinni 
     

– Susanna 

Ilja Ikonen: Laadukas tekoälyn hallintamalli auttaa implementoinnissa

Verkkiksen tietohallintojohtaja Ilja Ikonen johdattaa sinut tässä kirjoituksessa tekoälyn hallinnan periaatteisiin. Iljan jutun luettuasi tiedät, mitä tekoälyn hallinta on, miksi sitä tulee tehdä ja mitä hyötyjä siitä on. Päästetään Iljan kynä sauhuamaan:

Moikka! Olen Ilja ja olen tekstiä kirjoittaessani työskennellyt Verkkokauppa.comilla lähes viisi vuotta. Tällä hetkellä toimin yrityksen tietohallintojohtajana (CIO) ja olen vastuussa seuraavista kokonaisuuksista:

  • IT (infra ja support)
  • Tietoturva
  • Riskienhallinta
  • Liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu ja
  • Tekoälyn hallinta

Tässä kirjoituksessani avaan, miten tekoälykokonaisuus näkyy työssäni. Olemme luoneet tekoälyn hallintamallin, jonka avulla pyrimme hallinnoimaan tekoälyjärjestelmiä kokonaisvaltaisesti sekä pyrimme yhtenäistämään Verkkiksen tavan ottaa käyttöön tekoälyjärjestelmiä. Olemme IT:ssä siis käytännössä aina tukemassa liiketoimintoja, kun tekoälyjärjestelmiä hankitaan parantamaan tai muuten tehostamaan toimintaa. Kuvaan alla tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Mitä tekoälyn hallinnalla tarkoitetaan?

Tekoälyjärjestelmät ovat tulleet ryminällä julkiseen käyttöön, ja painetta niiden käyttöönottoon liiketoiminnoissa tulee joka suunnalta. Moni pelkää jo nyt tippuvansa tekoälyteknologian kelkasta, mikäli sitä ei saada pikaisesti implementoitua joka puolelle organisaatiota. Kuulemme paljon kysymyksiä ja kommentteja, kuten ”Jäämmekö jälkeen?”, ”Voimmeko hyödyntää tekoälyä tässä asiassa?”, ”Tarvitsemme ehdottomasti tämän tekoälyjärjestelmän..”.

Tekoälyn hallinnalla (AI Governancella) tarkoitetaan tekoälyyn liittyvää hallintamallia, joka määrittelee tekoälyn ympärillä olevan toimintamallin ja prosessit. Tekoälyn hallintamalli ottaa kantaa vuosittaisiin toistuviin tehtäviin, dokumentaatioon, rooleihin ja vastuisiin sekä strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Hallintamallin avulla toiminnan rakenteet voidaan määritellä selkeiksi ja paremmin hallittavaksi kokonaisuudeksi.

Tekoälyn osalta on tärkeää määritellä yleiset periaatteet tekoälyjärjestelmille ja niiden käyttöönotolle. Esimerkiksi Verkkokauppa.comissa tekoälyperiaatteet jaetaan viiteen eri osa-alueeseen. Näiden avulla varmistamme, että tekoälyjärjestelmämme ovat vaatimustenmukaisia nyt ja tulevaisuudessa. Osa-alueet ovat:

  1. vastuullisuus
  2. läpinäkyvyys
  3. oikeudenmukaisuus
  4. turvallisuus ja luotettavuus sekä
  5. tietoturva ja tietosuoja.

Näillä osa-alueilla teemme erilaista arviointia uusia tekoälyjärjestelmiä hankkiessamme tai käyttötapauksia tunnistaessamme. Tässä kirjoituksessa nostan esiin muutamia esimerkkejä siitä, mitä asioita tarkastelemme eri osa-alueilla.

Miksi tekoälyn hallinta kannattaa?

Meillä tekoälyn hallinnan määrittely alkoi alun perin varjo-AI:hin (tekoäly, johon IT:lle tai organisaatiolla ei ole näkyvyyttä tai hallittavuutta) liittyvästä riskistä. Ihmisten innokkuus ja kova paine kokeilla tekoälyjärjestelmiä työssä saivatkin paljon uutistilaa, kun yritysten luottamuksellista materiaalia päätyi ulkopuolisille tekoälyjärjestelmille. Halusimme Verkkiksellä lähteä heti tarjoamaan yleistä tekoälyjärjestelmää koko henkilökunnalle, jotta varjo-tekoälyä voidaan ehkäistä ja sitä kautta estää myös mahdollisia tietovuotoja. Julkaisimme dokumentaation kaikkien saataville sekä tekoälyn perusteet –koulutuksen, josta olemme saaneet hyvää palautetta henkilöstöltä. Näillä keinoin halusimme lisäksi madaltaa kynnystä ottaa tekoälyjärjestelmiä käyttöön oman työn tueksi.

Tekoälyn hallinta kannattaa muun muassa näistä syistä:

  • Fokus käyttötapauksen tarkoituksenmukaisuudessa säilyy – on hyvä muistaa, että tekoäly ei sovellu kaikkeen. Verkkiksellä yksi vastuullisuuden periaatteista on juuri tämä tarkoituksenmukaisuus. Sen avulla arvioimme käyttötapausta tai tehtävää, johon aiomme hyödyntää tekoälyä.
  • Tekoälyjärjestelmien implementointi helpottuu- laadukas tekeminen sujuvoituu merkittävästi, kun pyörää ei aina tarvitse keksiä uudestaan.
  • Käyttötapauksiin liittyvät riskit tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa ja vältytään epämukavilta tilanteilta tuotannossa.

Vaikka olemme luoneet selkeät toimintatavat tekoälyn käyttöönotolle, olemme silti innovatiivisia ja hyvin kokeilunhaluisia eri tekoälyjärjestelmien suhteen. Systemaattinen hallintamalli ei tarkoita kankeutta; päinvastoin, etsimme jatkuvasti uusia käyttötapauksia kehittääksemme liiketoimintaamme eri alueilla.

Kuvat: Teemu Riihelä

Näin saat parhaan hyödyn irti hyvin hallitusta tekoälystä

Hallittu tekoäly kannattaa, koska sen avulla tuetaan liiketoimintaa ja tuotetaan lisäarvoa. Tekoälyn kehittäminen systemaattisesti ja vastuullisesti auttaa luomaan laadukkaampia ratkaisuja liiketoiminnan hyväksi. Usein laatu korvaa näissäkin asioissa määrän! Luo ymmärrystä hallitun tekoälyn hyödyistä sekä mahdollisista riskeistä, mikäli toimitaan hallitsemattomasti.

Läpinäkyvyys ja yhteiset pelisäännöt tukevat koko organisaatiota tekoälyn hyödyntämisessä. Uskon ainakin itse siihen, että näiden avulla kaikkien ymmärrys tekoälystä kasvaa, ja siitä on selkeästi hyötyä yritystasolla. On myös tärkeää varmistaa, että sopivat järjestelmät ja dokumentaatio ovat helposti saatavilla, jotta edellytykset tekoälyn oikeaan käyttöön paranevat.

Vastuu omista tekoälyjärjestelmistä kuuluu myös vahvasti liiketoiminnoille itselleen. Omistajuus omista järjestelmistä edesauttaa tekoälyn tuloksellisempaa hyödyntämistä sekä kehittämistä.  Mielestäni onkin tärkeää teroittaa, että tekoälyn hyödyntäminen ja hallinta eivät ole pelkästään IT:n vastuulla. Tekoälyjärjestelmät saavat ehkä näin myös enemmän rakkautta, ja kontrolli niistä vahvistuu, kun vastuu on jaettu tehokkaammin. Osallista siis liiketoiminta aktiivisesti mukaan jo varhaisessa vaiheessa. Näin varmistat, että järjestelmät vastaavat käyttäjien tarpeita, niitä osataan käyttää sovitulla tavalla ja halu pitää työkalut käyttökelpoisina vahvistuu.

Tässä vielä kolme vinkkiäni tekoälyjärjestelmän käyttöönottoon:

  1. Arvioi kriittisesti käyttötapaukset, joissa olet ajatellut hyödyntää tekoälyä – tekoäly ei ole aina paras ratkaisu ongelman ratkaisemiseksi. Valitse aluksi yksinkertaisia tehtäviä!
  2. Tee tekoälyjärjestelmälle vaikutustenarviointi, jossa tekoälyjärjestelmää tarkastellaan monesta eri kulmasta.  
  3. Muista määritellä selkeä omistajuus, jotta tekoälyjärjestelmän valvonta sekä jatkokehittäminen toteutuvat tuotantoon viennin jälkeenkin.

Mikäli sinua kiinnostaa pidempi versio tekoälyn hallinnasta, voit syventyä aiheeseen katsomalla Helsec-puheeni tekoälyn hallintamallista täältä tai kuuntelemalla 4Aalto-podcastin täältä.

– Ilja

Janne Yliruusi: Design system – avain ketterään käyttöliittymien suunnitteluun

Verkkiksen Lead UI Designer Janne Yliruusi johdattaa sinut tässä kirjoituksessa design systemin saloihin. Jannen jutun luettuasi tiedät mikä design system on ja miksi siitä on valtava apu erilaisten käyttöliittymien suunnittelussa. Päästetään Janne ääneen:

Moikka! Olen Janne, työskennellyt nyt Verkkokauppa.comissa noin neljä vuotta. Tällä hetkellä tittelini on Lead UI Designer, ja minulla on kaksi keskeistä toimenkuvaa. Toisessa roolissani olen Verkkiksen design systemin Sataman pääsuunnittelija, ja toisessa vastaan siitä, että firman käyttöliittymät pysyvät ajantasaisina sekä ovat tyyleiltään ja toiminnaltaan johdonmukaisia. Tämä kaikki tapahtuu tietenkin yhteistyössä muiden Verkkiksen taitavien suunnittelijoiden ja kehittäjien kanssa. Tässä kohtaa on hyvä ehkä mainita, että mielestäni Verkkiksessä on erittäin hyvä tekemisen meininki, ja olen viihtynyt firmassa mainiosti! Vapaa-ajalla suurin intohimoni on musiikki ja siitä kirjoittaminen. Käy ihmeessä vilkaisemassa kirjoituksiani sivustolla Pienemmät purot.

Mikä design system on ja mihin sitä tarvitaan?

Hieman kulunut, mutta toimiva vertauskuva design systemille on vanha kunnon Lego-metafora.

Design system on kuin valtava, pieniä osasia sisältävä Lego-setti, josta on mahdollista rakentaa suurempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia. Kuten Lego-paketti, myös design system tarjoaa läjän valmiita palikoita, joilla on ennalta määritetyt mitat, ulottuvuudet ja värit. Legojen mukana tulee myös yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka rakentaa palikoista vaikkapa hieno sairaala, ja samaan tapaan myös design systemit ovat huolellisesti dokumentoituja. Tässä kohtaa on myös hyvä ymmärtää, että kuten Legoista voi rakentaa monia asioita, joita Legon suunnittelijat eivät olleet ennakoineet, myös design systemien osasia voi soveltaa monipuolisesti uusiin ja ennalta arvaamattomiin käyttötarkoituksiin.

Lego-vertaus ei kuitenkaan pysty selittämään kunnolla yhtä design systemien keskeistä ominaisuutta, joka erottaa ne vaikkapa graafisille suunnittelijoille tutuista tyylioppaista. Tyyliopas sisältää tyypillisesti jonkin yrityksen tai yksittäisen tuotteen käyttämät värit, typografian, logon ja ehkä joitakin toistuvia graafisia elementtejä. Tyyliopas siis palvelee suunnittelijaa, mutta design systemit menevät pidemmälle.

Jotta design system ei olisi vain tyyliopas, sen täytyy kattaa koko prosessi suunnittelijan pöydältä kehittäjän kautta tuotantoon asti. Design system tarjoaa paitsi peruselementit, joita me Verkkiksellä kutsumme fundamenteiksi, kuten värit, typografiamääritykset, mittajärjestelmän ja breakpointit (eli kuinka design mukautuu eri kokoisille näytöille) myös loppukäyttäjälle tarkoitettuja komponentteja sekä suunnittelijoille että kehittäjille. Komponentit ovat oikeastaan se koko jutun pihvi, jota kaikki muut elementit tukevat.

Esimerkkejä Verkkokauppa.comin DS-komponenteista.

Mitä nämä komponentit sitten ovat? Komponentit design systemeissä ovat tyypillisesti yksinkertaisia (ja välillä ei niin yksinkertaisia) uudelleen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä. Aivan jokainen design system tarjoilee esimerkiksi kokoelman erilaisia nappeja, valintaruudun (checkbox) ja tekstikentän. Nämä komponentit suunnittelija pystyy kirjaimellisesti pudottamaan suunnittelutyökalunsa (meillä käytetään Figmaa) työpöydälle, ja kehittäjä puolestaan pystyy liittämään koodatun vastineen (meillä käytetään Reactia) muun koodin sekaan. Tästä päästäänkin ketterällä aasinsillalla design systemien hyötyihin.

Miksi design systemin rakentaminen kannattaa?

Ensimmäinen syy on asia, johon olen jo aiemmin tekstissä viitannut; johdonmukaisuus. Kun suunnittelijoilla on valmiina käytössään perusrakennuspalaset komponenttien muodossa ja tilan käyttö on määritelty design systemissä, on lopputulos kuin itsestään linjakkaan yhdenmukainen. Ja kun tähän yhdistetään se seikka, että myös kehittäjillä on vastaavat samalta näyttävät ja samoin käyttäytyvät komponentit käytössään, niin myös tuotantoon asti päästään ilman kompromisseja. Samalla design system myös helpottaa suunnittelijoiden ja koodareiden yhteistyötä; onhan heillä yhteisten komponenttien ja niihin liittyvän termistön myötä yhteinen kieli. Ja voin kertoa, että näin ei aina ole ollut!

Toinen keskeinen syy rakentaa design system on nopeus. Design systemin rakentaminen on tietenkin niin rahallinen kuin ajallinen investointi, mutta siinä vaiheessa kun jaetut valmiit komponentit ovat käytössä niin suunnittelu kuin asioiden tuotantoon vienti nopeutuu valtavasti. Verkkiksessä design systemiä työstää minun lisäksi kolme kehittäjää (joista yksi tällä hetkellä äitiyslomalla, terkkuja sinne!). Teemme kiinteää yhteistyötä Customer Experience -tiimin kanssa, jonka tehtävä on rakentaa asiakkaille näkyvää ns. julkiwebiä eli sitä varsinaista Verkkokauppa.comia, jossa sinäkin luultavasti olet käynyt ostoksilla. Työn jako on pääpiirteittäin sellainen, että DS-tiimi tarjoaa ja ylläpitää yksinkertaisia komponentteja ja kaikkia niihin liittyviä tyylejä, kun puolestaan CX-tiimi rakentaa niistä monimutkaisempia kokonaisuuksia, kuten vaikkapa tuotekortteja, jotka esittelevät asiakkaille tuotteita ympäri sivustoa. Tuotekortti pitää sisällään nämä DS-tiimin tarjoamat komponentit: Box, Button, Ribbon, Price, Image, Rating, Bullet List, Favourite Button.

Valokeilassa Tuotekortti. Tuotekortti rakentuu lukuisista erillisistä DS-komponenteista. Kuvassa vain osa Tuotekorttiin liittyvistä komponenteista ja niiden varianteista.

Tärpit tutustumisen arvoisista design systemeistä

Kirjoituksen alussa mainitsin ohimennen, että Verkkiksen design systemin nimi on Satama. Nimi on allekirjoittaneen keksimä ja syntyi aikoinaan Verkkokauppa.comin toimistolla Jätkäsaaressa, kun aloittelin systeemin rakentamista. Katselin ikkunasta Länsisatamaan ja nimi tuntui oivalliselta vaihtoehdolta design systemille. Onhan design system satamien lailla eräänlainen vilkas infrastruktuurin risteyskohta, jonka kautta erilaiset digitaaliset elementit liikkuvat lopullisiin sijoituspaikkoihinsa. Sanasta “satama” tulee itselleni mieleen myös jonkinlainen turvapaikka ja tämäkin on soveliasta: Satama on Verkkokauppa.comin käyttöliittymä-designin koti.

Kuuluisia design systemejä, joista mekin Verkkiksellä olemme ammentaneet oppia, ovat esimerkiksi IBM:n Carbon, Atlassianin Atlassian Design System, Googlen Material Design (joka on itse asiassa enemmän ”design-kieli” kuin varsinaisesti design system) ja Alibaba Groupin Ant Design. On yleistä, että merkittävä osa design systemien resursseista on avoimesti saatavilla internetissä, ja kaikki edellä mainitut systemit ovat myös verkossa tutkittavissa. Tämä on erinomainen tapa aloittelijoille ja miksei myös kokeneemmille suunnittelijoille ja kehittäjille tutustua design systemien periaatteisiin ja käytäntöihin. Verkkiksen design system, Satama, ei toistaiseksi ole vielä avoimesti saatavilla verkossa, mutta ehkäpä jonain päivänä!

– Janne