Emilin matka on edennyt Raision myymälän sesonkiapulaisesta muutamassa vuodessa Verkkiksen ensimmäiseksi tekoälyn parissa täysipäiväisesti työskenteleväksi asiantuntijaksi. Nopea kasvuvauhti on edellyttänyt sekä omaa aktiivisuutta, jatkuvaa oppimista että rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin. Matkan varrelle on mahtunut useita tärkeitä askelia, mutta suuntaa on vienyt eteenpäin alusta asti mukana kulkenut kiinnostus tekoälyyn.

Emilin Verkkis-taival alkoi joulusesongissa 2021 Raision myymälän sesonkiapulaisena. Taustaa oli kertynyt asiakaspalvelu- ja myyntityöstä aiemmin esimerkiksi kirjakaupasta ja puhelinmyynnin parista, mutta tuotteiltaan ja työympäristöltään Verkkis tarjosi uudenlaisen kokemuksen.  

”Olin jutellut äidin kanssa aiemmin, että työskentely Raision Verkkokaupan myymälässä kiinnostaisi. Äiti itseasiassa oli lopulta se, joka huomasi ja vinkkasi, että Verkkokaupalla on haku auki Raision myymälään, ja ilmoituksen luettuani päätin hakea paikkaa. Menin tekemään myyjän hommia ja se sujui ihan sutjakkaasti – onnekseni kauppa kävi koronan vuoksi kuumimmillaan, ja pääsin jatkamaan töitä sesongin jälkeen.”

Samaan aikaan Emil opiskeli tietojenkäsittelyä Turun ammattikorkeakoulussa, ja osa-aikainen työ opintojen ohella sopi tilanteeseen hyvin. Vielä tässä vaiheessa Emil ei kuitenkaan hahmottanut, että Verkkikseltä voisi löytyä valmistumisen jälkeen myös oman alan töitä.

”Opinnot oli niin alussa, etten tiennyt mihin haluaisin erikoistua. En oikeastaan edes sisäistänyt, mitä kaikkea Verkkiksellä tehdään”, muistelee Emil alkuaikojaan Verkkiksellä.

Arki rullasi eteenpäin muutaman vuoden ajan, kunnes keväällä 2023 Emilin opinnot alkoivat olla loppusuoralla.  

”Tulin takaisin vaihdosta Skotlannista ja aloin hakea aktiivisesti oman alan töitä, erityisesti harkkapaikkoja. Kilpailu paikoista oli tietysti kovaa: välillä pääsin haastatteluihin, välillä en kuullut paikasta enää mitään hakemuksen lähettämisen jälkeen. Sitten joku päivä vaan tajusin työpäivän ohessa Teamsia lukiessa, että meillähän on todella iso IT-osasto ja sisäistäkin tekemistä. Kaivoin esiin silloisen teknologiajohtajan yhteystiedot ja laitoin viestiä, että olisin kiinnostunut harkkapaikasta ja tällaista osaamista minulla on. Jälkikäteen ajateltuna ensimmäinen askel oli oikeastaan tosi yksinkertainen: tajusin ja uskalsin kysyä harkkapaikkaa itse.”

Emilin kasvutarina: myyjästä tekoälyn asiantuntijaksi

Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen keskustelut etenivät data-tiimin suuntaan, ja lopulta edessä oli harjoittelupaikka IT:n puolella. Emil oli jo opintojen aikana seurannut tekoälyn kehitystä ja ollut kiinnostunut erityisesti koneoppimiseen ja dataan liittyvästä tekemisestä, joten data-tiimi tuntui luontevalta suunnalta. Harjoittelussa Emil pääsi kiinni Data Engineerin tehtäviin ja sai vähitellen kokemusta erilaisista projekteista.  

“Esihenkilöni oli tosi hyvä ja antoi aina mahdollisuuksia osallistua kaikkeen tekemiseen. Toin itse kiinnostuksen tekoälyyn vahvasti esiin esimerkiksi kehityskeskusteluissa, ja sitä kautta pääsin vähitellen mukaan myös sellaisiin kokonaisuuksiin, joissa tekoäly oli tavalla tai toisella mukana.”

Nappiin menneen harjoittelun jälkeen Emil sai vakipaikan data-tiimistä, jossa tekoälyyn liittyvä tekeminen kasvoi askel kerrallaan. Yksi konkreettisista projekteista oli tuotekuvausten tekoälypohjainen generointi, jonka tuloksena syntyi Höpöttäjä. Samalla generatiivinen tekoäly alkoi ottaa isompia harppauksia myös yritysmaailmassa, ja Verkkiksellä alettiin tunnistaa yhä enemmän käyttökohteita tekoälyn hyödyntämiselle. 

Kiinnostuksesta kasvoi uusi rooli

Kun tekoälyyn liittyvälle työlle alkoi olla enemmän kysyntää, tunnistettiin myös tarve uudelle roolille. Yllättäen Emilille avautui mahdollisuus siirtyä täysipäiväisesti tekoälyn pariin.

“Data Engineerinä työskennellessä seurasin tosi aktiivisesti tekoälykehitystä ja kaikkea siihen liittyvää, joka sitten helpotti paljon, kun AI Specialistin rooli tuli esille ja mahdolliseksi.”

Kun työnkuva rakentui uuden ja nopeasti kehittyvän aihealueen ympärille, oli luonnollista pohtia, millaiseksi arki lopulta muodostuisi ja riittäisikö tekemistä tarpeeksi. Vastaus löytyi nopeasti käytännössä.

”Silloin ehkä suurin huoli oli, että riittäisikö uudessa roolissa töitä. Nyt voi sanoa, että on riittänyt”, Emil naurahtaa.

Nykyisessä roolissaan Emil on päässyt mukaan hyvin monenlaiseen tekemiseen: työhön kuuluu tekoälyhankkeiden edistämistä, käytännön toteutuksia, uusien käyttötapausten tunnistamista ja organisaation tekoäly-ymmärryksen lisäämistä. Lisäksi Emil on ollut mukana pohtimassa, millaista osaamista tekoälytyöhön tarvitaan jatkossa ja millaiseksi tekemistä Verkkiksellä kannattaa rakentaa.

Kasvu syntyy uusista haasteista

Vaikka Emil on edennyt urallaan nopeasti, ajattelee hän uuden oppimista ennen kaikkea kasvuna. Tuttuun ja turvalliseen ei kannata jämähtää, vaan uusia haasteita kannattaa ottaa vastaan silloinkin, kun kaikkea ei vielä osaa. Jo vuodessa oma tekeminen voi muuttua paljonkin, kun vastuuta tulee lisää ja rooli laajenee uusiin suuntiin.

“Jos vertaan osaamistani vuosi sitten tähän päivään, niin olen päässyt kasvamaan tosi paljon oman nykyisen roolin sisällä. Olen saanut eri tavalla vastuuta projekteista, tekoälyn tiedottamisesta ja tietoisuuden lisäämisestä sekä päässyt vaikuttamaan päätöksiin, jotka vaikuttavat koko Verkkiksen tekoälytekemiseen. Ajattelen, että jos opin jotain uutta, silloin todennäköisesti myös kasvan — urallisesti ja muutenkin. Uudet haasteet vievät aina eteenpäin.”

Jos Emil haluaisi sanoa yhden asian muille omaa suuntaansa pohtiville, se olisi tämä:  

“Kannattaa selvittää, millaisia mahdollisuuksia löytyy ja puhua omista kiinnostuksen kohteista ääneen. Kaikki mahdollisuudet eivät näy valmiina työpaikkailmoituksina, eikä sopivaa roolia välttämättä ole juuri sillä hetkellä auki. Silti kiinnostus voi jäädä mieleen ja avata oven myöhemmin.

Itselleni tärkein oppi on ollut se, että uskaltaa olla oma-aloitteinen ja tuoda omat mielenkiinnon kohteet esiin. Pienistä puroista voi kasvaa lopulta iso joki.”